Omistaja

 

Nimi: Anna
Syntymäaika: 22.11.1973
Väri: vaihteleva blondista tummaan...
Säkäkorkeus: 176 cm
Asuinpaikka: Savitaipale
Siviilisääty: kihloissa

Ammatti: myös vaihteleva, tällä hetkellä toimistohommista hoitovapaalla
Motto: Elämä on unelmien toteuttamista varten!

Minä olen siis Anna, syntynyt  Lappeenrannassa marraskuussa 1973. Ikää on siis jo kolkyt ja risat, mutta henkinen ikä tuntuu kyllä jääneen tuonne 20 vuoden paikkeille, ainakin aika usein tuntuu siltä...Suurimman osan elämästäni olen viettänyt Lappeenrannassa. Yksi vuosi tuli lukion jälkeen vietettyä Ranskassa, ja opiskelut ja työt ovat vieneet minut myös Turkuun, Jämsään ja parille muullekin paikkakunnalle. Nyt asustelen Savitaipaleella, pienessä kunnassa Etelä-Karjalassa. Asutaan todella maalla, sillä meiltä on Savitaipaleen kirkonkylälle reilut 10 km ja kaupunkiin melkein 50 km. Tämän meidän pikkukylän nimi on Nio, mistä lie niin hassu nimi tullut? Jossain historiankirjassa oli selitetty, että kylässä on aikoinaan sijainnut joku sotilastila, jonka numero on ollut 9, ja kylän nimi tulisi siitä.

Tässä meidän talo, joka on rakennettu vuonna 1935. Alkuperäisestä asusta ei kyllä taida olla enää paljon jäljellä. Remonttia ja laajennusta on tehty viimeksi tässä 2000-luvun puolella.

Olen ollut eläinrakas ihan lapsesta alkaen. Hevosista innostuin ala-asteen ansimmäisillä luokilla, kun luokkakaverini oli aloittanut ratsastuksen vei minut tallille hevosia katsomaan. Kolmannen luokan alussa sain itse aloittaa ratsastustunnit. Vuosi oli 1982 ja paikka oli Hubertusseuran talli Lappeenrannassa varuskunta-alueella. Muutama vuosi meni ratsastellessa ja ratsuja hoidellessa, mutta sitten ravurit ja raviurheilu alkoivat vetää puoleensa enemmän ja enemmän. Asuimme lähellä Lappeen ravirataa, ja niinpä aloin käydä raveissa hevosia ihailemassa. Toden teolla raviharrastus pääsi vauhtiin vasta vuonna -89, kun pääsin 9. luokan työharjoitteluun Turusen ravitallille Lappeen raviradalle. Siellä opin valjastamaan ja pääsin ensimmäistä kertaa ajamaan hevosella ihan itse. Ja kun tuli ensimmäisen hevosen hankinnan aika, oli itsestään selvää että se tulee olemaan ravuri! Tammikuussa 1991 sitten ostin suokkitamma Serriinan eli Pörrin, josta esittely Hevoset-sivulla.

Ravikortin ajoin vuonna 1996, ja startteja on kertynyt nyt jo melkein 50 kappaletta. Enimmäkseen ne on ajettu omilla hevosilla, mutta olenpa jonkin kerran päässyt lainakuskiksikin. Oikeissa totoraveissa ei ole vielä voittoa tullut, vaan parhaat sijoitukset ovat 3. sijoja. Harjoitusraveissa on sentään pari kertaa oltu ekana maalissa! Harjoitukset jatkuvat ja haaveena on tietysti se voitto ihan oikeissakin raveissa.

Ratsastuspuolella minua kiinnostaa eniten esteratsastus. Kilpaillut olen toistaiseksi vain harjoitus- ja seurakilpailuissa, mutta haaveissa olisi joskus päästä vähän isompiinkin kisoihin! Kouluratsastus ei ole oikein minun lajini, siihen ei riitä kärsivällisyys sen paremmin itselläni kun hevosillakaan.

Koulutusta on tullut hankittua monenmoista: taskusta löytyy filosofian maisterin ja hevostenvalmentajan paperit, ja lisäksi olen käynyt talouskoulun ja yrittäjäkoulutuksen. Tämänhetkinen työpaikkani on Imatran kulttuurikeskuksessa, tosin viimeiset 1,5 vuotta olen ollut hoitovapaalla.

Elelin pitkään ja hartaasti sinkkuna, mutta joulukuussa 2001 tapasin Henryn ja silloin kaikki muuttui. Neljän vuoden seurustelun jälkeen muutin eläinlaumani kanssa tänne maalle Henryn kotitilalle ja uudenvuodenaattona 2006 menimme kihloihin. Tämä maalla asuminen on molemmille toiveiden täyttymys eikä meitä ihan hevillä saisi muuttamaan täältä minnekään! Omia lapsia meillä ei ole, mutta luonamme asuu kaksi sijoitettua lasta, 2008 syntynyt poika ja 2009 syntynyt tyttö. 

 

Hevosten lisäksi harrastan lukemista, kirjoittamista ja lenkkeilyä joko koiran kanssa tai ilman. Pidän myös lavatansseista, juoksemisesta, avantouinnista ja karaoken laulamisesta! Kesällä istuskelen mielelläni moottoripyörän kyydissä, mutta itse en ole uskaltautunut vielä ajamaan.

 Tässä vielä "tyylinäytteitä" näistä ei-hevosiin-liittyvistä harrastuksista:

Lauleskelua antaumuksella...

Avannossa upeana maaliskuun päivänä!